Pertti Koskela Don't you step on my blue suede shoes

Virtahepo vaalihuoneessa - osa 2

EU-vaalit lähestyvät. Vaalikeskusteluissa vallitsee hiiskumaton hiljaisuus tärkeimmästä keskustelunaiheesta: mitä tehdä EU:n laillisuusvajeelle.

EU:ssa todellakin on laillisuusvaje. EU:n ylimmät päättäjät voivat rikkoa lakia – esimerkiksi jäsenmaiden perustuslakien yläpuolella olevia perussopimuksia – ilman rangaistusta. EU:n perussopimuksista puuttuvat EU:n ylimpien päättäjien laillisuusvalvontaa ja heidän mahdollisten virkarikostensa käsittelyä koskevat artiklat. Se on oikeusvaltioperiaatteen vastaista. EU:ssa ei vallitse yhdenvertaisuus lain edessä.

Esimerkki: Bulgaria ja Romania täyttävät EU:n jäsenkriteerejä oikeusvaltion osalta tuskin vieläkään – ne ovat yhä EU:n komission erityistarkkailussa. Kuitenkin komission raporteissa väitettiin jo jäsenyysneuvottelujen alussa – syksyllä 1998 – että ne ovat olennaisesti oikeusvaltioita. (1)

EU:n varainhoidon valvoja, Euroopan tilintarkastustuomioistuin (ECA) totesi komissiolle heinäkuussa 2006 toimittamassaan raportissa, että Bulgaria ja Romania tarvitsevat enemmän aikaa valmistautua jäsenyyteen, niin että EU-rahaa ”voidaan absorboida oikealla tavalla” (suomeksi: niin ettei EU-varoja kavalleta). Laajentumiskomissaari Olli Rehn väitti, että silloin oli jo ”liian myöhäistä”: ”poliittinen päätös” maiden liittymisestä 1.1.2007 ”on tehty jäsenmaiden parlamenteissa komission suosituksesta”. (2) – Rehn oli siis sitä mieltä, että lakia on ”myöhäistä” alkaa noudattaa, eli  EU:n lakia – tässä tapauksessa EU:n perussopimuksen jäsenkriteereitä koskevia artikloita – voidaan rikkoa ”poliittisella päätöksellä”.

Rehnin väite ei pitänyt paikkaansa: lakia ei ollut ”myöhäistä” alkaa noudattaa. Myös ECA:n virkamiesten täytyi tietää, ettei Bulgarian ja Romanian jäsenyyttä tuolloin (kesällä 2006) ollut vielä hyväksytty kaikissa jäsenmaissa. Perussopimuksen vastainen päätös olisi ollut mahdollista peruuttaa. Pitämällä raporttinsa salassa ECA osallistui muiden EU-virkamiesten laittomuuksien salaamiseen ja laiminlöi oman virkavelvollisuutensa mahdollistamalla EU-varojen luovuttamisen Bulgarian ja Romanian korruptoituneiden viranomaisten käyttöön.

Rehn on nyt Suomen Pankin pääjohtaja – entä jos hän tekee pankin virkamiesjohdossa ”poliittisen päätöksen” että pankki voi rikkoa lakeja? Se ei tietenkään tule hänen mieleensäkään – Suomen Pankin pääjohtaja on virassaan laillisuusvalvonnan alainen, toisin kuin EU:n laajentumiskomissaari virassaan.

Vastaavia laittomuuksia tapahtui muidenkin Itä-Euroopan ehdokasmaiden – mm. Viron – jäsenyysneuvotteluissa. Myös rahaliiton perustamisen yhteydessä rikottiin jäsenkriteerejä ja eurokriisin yhteydessä otettiin käyttöön perussopimuksen vastainen yhteisvastuu veloista, kun Kreikan velat suurille saksalaisille ja ranskalaisille pankeille maksettiin EU:n veronmaksajien rahoista ja EU:n komissio ja EKP karhuavat nyt rahoja yhdessä IMF:n kanssa Kreikan syntymättömiltä sukupolvilta. Jne. ym.

 

EU:n laittomuudet ovat hyödyttäneet lähinnä EU:n spekulatiivista finanssipääomaa – pankkeja ja muita sijoituslaitoksia ja suuryrityksiä.

 

Mielivalta perussopimusten noudattamisessa on johtanut EU:n syveneviin kriiseihin. – Mikä olisi ulospääsy?

Suomalainen filosofi Matti Puolakka tajusi jo 2000-luvun alussa, että EU:n paljon puhuttu ”demokratiavaje” on itse asiassa laillisuusvajetta mainitulla tavalla. Se paljastui Virossa – meidän oli määrä perustaa Viroon kansainvälinen tutkimuskeskus, mutta hanke kaatui absurdiin oikeusprosessiin, vaikka Viron ja sen oikeuslaitoksen piti olla EU:n komission virkamiesten tiukassa tarkkailussa jäsenyysneuvottelujen ollessa meneillään.

Eurooppalainen finanssi-imperialismi halusi EU:n nopeaa laajentamista – siksi EU:n laajentumisneuvottelut itäisten ehdokasmaiden kanssa olivat ainakin oikeuslaitoksen osalta silmänlumetta. Eurooppalainen finanssi-imperialismi halusi myös mahdollisimman laajaa rahaliittoa – siksi senkään jäsenkriteereistä (julkinen velka, budjettialijäämä) ei pidetty kiinni.

Puolakka totesi, että poliittiset päättäjät länsimaissa ovat aseettomia spekulatiivisen finanssipääoman edessä. Finanssikriisi vuonna 2008 vahvisti näkemystä. Siksi demokraattisissa maissa tarvitaan uusi vallan elin, totuuskomissio, tutkimaan laittomuuksia, joista on tullut ”maan tapa”, koska oikeusviranomaiset eivät syystä tai toisesta ryhdy niitä tutkimaan. Aikaisemmin totuuskomissiot ovat olleet tilapäisiä, tämä aika vaatii tekemään niistä pysyviä. Miten nimenomaan, se vaatii tietysti laajaa kansalaiskeskustelua.

Puolakka menehtyi syksyllä 2018, mutta äskettäin Uusi historia ry sai painoon hänen näkemyksiinsä perustuvan kirjan EU:n systeemikriisistä. Se on nimeltään Pelastuuko Euroopan unioni? eli lähtökohtana on myönteinen suhtautuminen EU:hun: EU kannattaa pelastaa ja pysyvien totuuskomissioiden avulla se saattaa olla mahdollista.

 

Vaalikeskustelussa EU:n laillisuusvaje on loistanut poissaolollaan. Ja kuitenkin se on ilmiselvä syy EU:ta vaivaaviin ja uhkaaviin kriiseihin: Kreikan vajoaminen uudelleen maksukyvyttömäksi, Italian talous- ja pankkiongelmat, Ranskan keltaliivien protestit, ”epäliberaalin demokratian” leviäminen, kasvavat erot rikkaimpien EU-maiden ja kriisimaiden välillä, pienten jäsenmaiden pyristely yhteisvastuun lisäämistä vastaan, uhkaavan globaalin finanssikriisin vaikutukset…

Virtahepo vaalihuoneessa.

 

(1) 1998 Regular Report From The Commission On Bulgaria’s Progress Towards Accession, November 1998, 11, https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/sites/near/files/archives/pdf/key_documents/1998/bulgaria_en.pdf;  1998 Regular Report From The Commission On Romania’s Progress Towards Accession, November 1998, 12, https://ec.europa.eu/neighbourhood-enlargement/sites/near/files/archives/pdf/key_documents/1998/romania_en.pdf.

(2) Georgi Gotev, “Romania and Bulgaria were not ready for accession, EU auditors confess”, EurActiv.com 13.9.2016, https://www.euractiv.com/section/enlargement/news/auditors-romania-and-bulgaria-were-not-ready-for-accession/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Mistä syntyi niin voimakas halu yhteen valuuttaan? Mentiin valuutassa saman katon alle. Kaikki saatiin samaan. Mikä oli tarkoitus?

Mitä muuta haetaan samaan? Onko luonnovaroissa sama? Periferia kiinnostaa, jos sieltä on jotain otettavaa, muuten ei.

Lappikin käy, jos matkailu tuo. Sellun keittely vähän enemmän. Jne.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Oikein tärkeä asia.
Jos systeemin yläpää on laiton, se houkuttelee koko järjestelmää laittomuuksiin, ja populisimi ja terrorismi lisääntyvät.

Varoufakisin perustama liike tuo esille saman ilmiön toisella tapaa:
https://diem25.org/wp-content/uploads/2016/02/diem...

Kirjoitin siitä eilen: http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2757...

Ion Mittler esitti siihen moniulotteisen demokratian mallia.

Toimituksen poiminnat