Virtahepo vaalihuoneessa

Monet arvovaltaiset talousvaikuttajat ovat muutaman viime vuoden aikana varoittaneet uuden finanssikriisin uhkaavan lähivuosina: mm. IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde, Englannin pankin entinen pääjohtaja Mervyn King, USA:n talletussuojaviranomaisen FDIC:n entinen johtaja Sheila Bair, OECD:n kehityskatsauskomitean puheenjohtaja William White, edellisen kriisin oikein ennustanut taloustieteen professori Nouriel Roubini jne.

Roubini ennustaa lisäksi, että uudesta kriisistä tulee jopa pahempi kuin edellinen, vuoden 2008 kriisi oli. Eikä hän ole ainoa.

Perusteluja kyllä löytyy. Pankkitoiminta erityisesti USA:ssa on keskittynyt entisestään ja suuret pankit ovat entistä suurempia, USA:ssa pankkien sääntelyä on löysätty, pankkien johtajille maksetaan yhä bonuksia riskinotosta, johdannaisia myydään yhä, julkinen ja yksityinen velka ovat kasvaneet kaikkialla, kauppasotien vaara on suurempi, ympäristökatastrofien uhka kasvaa jne.

 

IMF:n mukaan maailmassa koettiin vuosien 1970-2011 välisenä aikana 147 pankkikriisiä.

Pankkikriisien yleistyminen johtuu pankkitoiminnan muuttuneesta luonteesta. Spekulatiivinen – keinotteluluonteinen – finanssipääoma on saanut yliotteen reaalitalouteen sijoittavaan pääomaan verrattuna. Suurimmat voitot tehdään ostamalla ja myymällä rahaa rahalla, siis sijoitustuotteilla käytävällä kaupalla.

Pelottavaksi esimerkiksi käy Deutsche Bank, Saksan ellei koko EU:n suurin pankki. Sillä oli vuoden 2017 lopussa oman ilmoituksensa mukaan taseissaan johdannaisia arvoltaan 48 000 miljardia euroa. Se on yli 10 kertaa enemmän kuin Saksan bkt. Nyt se neuvottelee yhdistymisestä Saksan toiseksi suurimman pankin Commerzbankin kanssa. Liekö liian suuri kaatumaan?

 

Vuoden 2008 pankkikriisi ja sitä seurannut talouskriisi tulivat yllätyksenä poliittisille päättäjille, puolueille, talouselämän johdolle, pankkivalvojille ja valtaosalle taloustieteilijöitä.

Varoituksia uhkaavasta kriisistä ei kuunneltu. Mihinkään toimiin kriisin ehkäisemiseksi ei ryhdytty.

Siitä, miksi kriisi pääsi yllättämään, ei ole käyty keskustelua myöhemminkään. Ainakaan mihinkään todellisiin toimiin uuden kriisin ehkäisemiseksi ei ole ryhdytty. IMF:n mukaan hallitukset ja pankkivalvojat eivät ole kyenneet ajamaan läpi ”reformeja, joita tarvitaan järjestelmän suojelemiseksi piittaamattomalta käyttäytymiseltä”. – Arvio koski myös EU:ta.

 

Eilen illalla Ylellä käytiin taas uusi vaalikeskustelu. Siinä puhuttiin mm. taloudesta ja talousnäkymistä. Uuden pankki- ja talouskriisin uhkaa ei mainittu. – Virtahepo vaalihuoneessa?

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu